Lyhyt katsaus yhdistyksen perustamisesta, tavoitteista ja toiminnasta sihteerinä lähes vuosikymmenen toimineen puuseppämestari Juhani Saimovaaran näkökulmasta.
Puusepän ylempää ammattitutkintoa – niin kuin se silloin määriteltiin – järjestettiin vain yhdessä paikassa, Valkeakoskella. Tutkintotilaisuuksia pyrittiin järjestämään vuosittain, mutta kiinnostusta asiaa kohtaan oli niin vähän, että joinakin vuosina tutkintoa ei järjestetty lainkaan tai se voitiin järjestää vain, jos samanaikaisesti tutkintoaan suorittivat myös ammattitutkintoon (kisällitaso) osallistuvat henkilöt.
Kesäkuun 4. – 8. päivien välisenä aikana vuonna 1986 järjestettiin Valkeakoskella ylemmän ammattitutkinnon työkokeet. Mestariksi haluavia kokelaita oli osaamistaan näyttämässä kolme (Mauri Kekkonen, Markku Parkkonen, Juhani Saimovaara) ja heidän suorituksiaan arvioimassa kaksi puuseppämestaria (Harri Koskela, Jarmo Lamppu). Eräänä iltana me viisi keskustelimme puualaa vaivaavasta mestaripulasta, johon ei näyttänyt tulevan muutosta lähitulevaisuudessakaan, ellei asialle tehdä jotain. Silloin syntyi ajatus mestariyhdistyksen perustamisesta.
Runsaan vuoden valmistelujen jälkeen puuseppämestarit olivat valmiit kokoontumaan yhdistyksen perustavaan kokoukseen. Tiedossa oli, että koristeveistäjillä ja puuteollisuuden terähuoltajilla – joita molempia oli tutkinnoilla pätevöitetty mestareiksi alle kymmenen – oli myös ollut keskusteluita mahdollisen yhdistyksen perustamisesta. Lisäksi oli tiedossa, että puualaan kuuluvilla sahateollisuuden ja levyteollisuuden aloilla oli myös mestaritason tutkintotoimintaa.
Lahdessa Isku Oy:n tehtaalla pidetty kokous, jossa paikalla oli 11 mestaria, päätti, että yhdistys perustetaan puuseppien, koristeveistäjien ja terähuoltajien yhdistykseksi. Samalla koristeveistäjät ja terähuoltajat luopuivat omista yhdistyshankkeistaan. Muiden puualaan kuuluvien osa-alueiden kanssa ei käyty keskusteluja yhteisen yhdistyksen perustamiseksi. Portti mahdolliselle myöhemmälle yhteiselle yhdistystoiminnalle jätettiin kuitenkin avoimeksi. Tästä kertoo mm. se, että yhdistyksen työnimenä käytettiin Puualan mestarit –nimeä. Vasta myöhemmin rekisteröintipapereita täyteltäessä päädyttiin nykyiseen nimeen Puuseppämestarit ry.
Valtakunnalliseksi perustetun yhdistyksen ensimmäisenä tehtävänä oli yrittää löytää kaikki tutkinnon suorittaneet mestarit maan eri osista. Mitään sellaista rekisteriä, johon kaikki mestarit olisi kirjattu, ei ollut. Yhteys saatiin kuitenkin syntymään suurimpaan osaan mestareita ”puskaradion”, lehti-ilmoitusten ja julkisen esiintymisen avulla. Yhdistyksen jäseniksi liittyivät jokseenkin kaikki tavoitetut henkilöt. Ainoastaan muutamat huomattavan korkeaan ikään ehtineet katsoivat paremmaksi jäädä ulkopuolelle. Nopeasti yhdistyksen jäsenmäärä olikin kohonnut niin, että mestarijäseniä oli jo 50, lisäksi kannattajajäseniksi oli liittynyt joukko yksityisiä henkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä.
Jäsenhankinnan lisäksi tavoitteena oli ja on edelleenkin mm:
- mestari- ja kisällitutkintojen kehittämiseen osallistuminen yhteistyössä opetusviranomaisten ja tutkintojen järjestäjien kanssa
- koulutus- ja kurssitoiminnan järjestäminen
- puualan arvostuksen kohottaminen ja alan tunnetuksi tekeminen
- yhteyksien pitäminen joihinkin vastaaviin ulkomaisiin yhdistyksiin ja puualalla työskenteleviin henkilöihin
- puualan tuotteitten ja tuotannon kehittäminen
- jäsenistön virkistystoiminnan ja yhteenkuuluvuuden edistäminen
- muut tavoitteet kulloisenkin hallituksen päätösten mukaisesti
Pienen yhdistyksen, jonka jäsenistö asui maan eri osissa, olisi ollut vaikea toimia, jollei toimintaan olisi heti alusta pitäen kutsuttu myös mestareiden puolisot ja perheenjäsenet. Kaikki yleiskokoukset järjestettiin aina eri paikkakunnilla ja niihin osallistui aina runsaasti myös muita kuin varsinaisia jäseniä. Kokoustapahtumat olivat aina myös koulutustapahtumia.
Koulutuksessa oli aiheena jokin mielenkiintoinen teema ja koulutuksesta annettiin myös todistus. Työnantajat osallistuivat usein kustannuksiin maksamalla koulutustilaisuuteen osallistuvan henkilön matka-, majoitus ym. kustannuksia. Opettajat saivat lukea päivät heille kuuluviksi pakollisiksi ammattitaitoa edistäviksi koulutuspäiviksi. Vakavan ammatillisen ohjelman lisäksi yhteiset tapaamiset olivat hauskoja ja mielenkiintoisia myös viihtyvyyden ja virkistystoiminnan kannalta. Todettiin, että mestarit ja heidän puolisonsa osaavat myös pitää hauskaa, niin kuin mestariperinteeseen kuuluukin.
Kulloinenkin hallitus ja etenkin sen vastuullinen ydinjoukko, puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja, on yhdistyksen koko lyhyehkön historia aikana ollut se ”työrukkanen”, joka on pannut likoon koko liikenevän työpanoksensa ja hieman enemmänkin yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Merkittäviä saavutuksiakin voidaan kirjata:
- on annettu viranomaisille heidän pyytämiään lausuntoja ja kannanottoja puualan ja erityisesti tutkintotoiminnan kehittämiseksi
- on tehty aloitteita puualaa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi
- on osallistuttu puualan tutkintotoimikunnan toimintaan ja kisälli- ja mestaritutkintojen kehittämiseen, järjestämiseen ja arviointiin
- on pyritty vaikuttamaan työmarkkinajärjestöihin, jotta tutkintojen suorittaminen otettaisiin huomioon palkoista ja työehdoista päätettäessä
- on järjestetty puuteosten ja puutaiteen näyttelyitä kotimaassa ja kerran Sortavalassakin
- on vierailtu ulkomaisien puutaitajien tapahtumissa ja luotu pysyviä ystävyyssuhteita ulkomaille
- on kutsuttu kunniajäseniksi kaksi ulkomaista henkilöä, Kronid Kogolev Sortavalasta ja Károly Helyes Unkari Pécsistä
- on toteutettu TV-dokumentti puuseppämestariudesta TV2:n kanssa
- on perustettu Suomen Puunsorvaajat –alajaosto, edistetty jaoston toimintaa sen hallinnointiin ja toimintaan osallistumalla
- on julkaistu puunsorvauksen käännösoppikirja Puunsorvaus peruskurssi yhteistyössä Oy Faktapro Ab:n kanssa
- on luotu taloudelliset edellytykset yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiselle ja toiminnan kehittämiselle
Edellä esitetty ei ole mikään historiikki. Siitä puuttuvat toimijoiden nimet ja tärkeätkin päivämäärät. Yhdistyksen historiikin kirjoittamisen aikakin tulee. Siitä on periaatepäätös olemassa. Lisätietoja yhdistyksestä ja sen toiminnasta saa hallituksen jäseniltä. Yhteystiedot löydettävissä www sivuilta.